Frankfurtin kentällä emme millään saaneet jo valmiiksi myöhässä olevaan koneeseen lentolippuja, virkailijanaiset eivät halunneet kertoa was ist das problem ja tuntuivat muutenkin olevan liian kireällä tuulella puhuakseen mitään muuta kuin saksaa. Valitettavasti meille jouduttiin siten myöntämään bisnesluokan liput.
Amerikkaan. Bisnesluokan liput Lufthansan Yhdysvaltain-lennolle. Ilman vanhempia, 18-vuotiaana. Las Vegasiin pelaamaan pokeria, enää se ei ollut vain märkä uni. Tuolit olivat käytännössä sänkyjä jotka nousivat pystyyn tuoleiksi ja leikimme niillä kuin pikkulapset rikkaiden amerikkalaisten tuijottaessa meitä kuin helsinkiläiset ivalolaisia juntteja. Normaaleilla lennoilla matkustajalle tuodaan eteen valmis ateria tai korkeintaan kysytään mahtaako hän haluta pastaa vai lihaa, meille tuotiin toki ruokalistat. Bellpepper and zucchini, grilled catfish, toasted cashew nuts, siitä sitten arpomaan. Kun hemmottelun vauhtiin päästiin, lentoemännät toivat jokaiselle oman ruusun ja pinseteillä tulikuuman käsipyyhkeen (ai yliampuvaa?) sekä yllä näkyvän alkuruoan.
Ruokatauko, iso pääruoka, ilmaisia alkoholijuomia listalta ja hienosteleva jälkiruoka. Punaviinejä: Italia, Espanja, vaihto Baileysiin ja ikkunan takana siintävä Las Vegas.
Laskeutuessamme olin vakuuttunut, ettei minua ole koskaan eläessäni hemmoteltu samalla lailla kuin viimeisten yhdentoista tunnin ajan. Ennenkuin ehdin sanoa RAHA, ikkunasta näkyi pyramideja ja korkeita torneja ja lentokoneemme varjo aavikon pinnalla, Las Vegas, etäinen märkien pokeriunieni kaupunki, kosketus kiitorataan, nyt olen täällä, mutta en tiedä millainen oloni kuuluisi olla tai miten suhtautua asiaan ja kapteeni kertoo sään ulkona olevan 42 astetta. Oltiin Nikken kanssa hupparit päällä.
Jo lentokentällä esiin tunki amerikkalaisuus: tilat olivat kokolattiamattoineen hallimaisen suuria, tuulettimet humisivat eri voimakkuudella kuin missään Suomessa ja kamerat takavarikoitiin heti jos joku erehtyi käyttämään niitä sisällä terminaalissa. Pieni aasialainen nainen kuulutti noin sata kertaa putkeen ettei sisällä saa kuvata, varsinkaan Poliiseja. Muutama pokerikaveri sai paskaa niskaansa liian uuden passin takia ja joutui elokuvista tuttuun suureen, kieltämättä rikollisella tavalla cooliin lasiseinäiseen kuulusteluhuoneeseen jonka keskellä odottaa yksi avuton tuoli. Ulkona vallinnut yli 40-asteinen sää oli ulos astuessa toki suomalaiselle jopa kesäaikaan aika pommi. Pukumiehet odottivat uhrejaan nimi- tai koodikyltit kädessään kuljetettavaksi limusiinilla pois ja me otimme taksin hotellille, jossa meidät hukutettiin Martinspokerin sponssaamiin vaatteisiin.
Sää oli suomeksi lausuttuna ihan saatanan huikea kun kävelimme Nikken kanssa ihmettelykierroksella vaatimattoman hotellimme alueella.
- -
-
Hei! Mikä lentoyhtiö lentää suoraan frankfurtista-las vegasiin?
By: keijo on Friday, Apr 11th: 4:38 pm
at 4:38 pm
Lufthansalla me lennettiin, miksi kysyt jos saa udella?
By: wnbjournalisti on Friday, Apr 11th: 7:10 pm
at 7:10 pm
Löysin ihan vahingossa tänne ja tuli kyllä ikävä takaisin Vegasiin kun luin juttujasi
Erinomainen blogi kyllä 
By: Nikke on Sunday, Jun 15th: 9:32 pm
at 9:32 pm