Iltapäivällä

tutkin karttaa ja mietin minne suuntaisin tänä iltana. Kartan oikeassa reunassa silmiini osui Eastern Railway Station ja päätös oli sillä selvä. Katsoin toiselta kartalta bussilinjat jotka vievät asemalle.

Taloni edestä lähtee useita seiskalla alkavia busseja joista 7 ja 73 menevät aseman lähelle, en ole ennen bussilla tai millään muullakaan julkisella kulkuneuvolla matkustanut eikä lippuautomaatteja näkynyt ja kolmen päivän lippua en tarvitse, joten hyppäsin bussiin numero seitsemän ja taas kerran kovana jätkänä menin pummilla koko matkan. Luulin arviolta joka toista matkustajaa tarkastajaksi mutta selvisin tietenkin ilman rangaistusta.

Kävelin portaita alas paskalle haisevaan asematunneliin.

Itse asemalla ei sentään haissut paska, mutta tunnelma oli suhteellisen kaoottinen ihmisten juostessa hädissään edestakaisin samalla kun varmastikin useita vuosikymmeniä vanhoista rätisevistä kaiuttimista ulvoi kovaan ääneen monotoninen miehen ääni. Paluu menneisyyteen, ajattelin ja nostin kameran mahdollisimman huomaamattomasti laukustani

Ehdin ottaa pari kuvaa kunnes kuvan oikeassa laidassa oleva herrasmies tuli puhumaan minulle unkaria ja lähdin vähin äänin takavasemmalle. Heti perään minut pysäytti toinen mies jolla oli kourat täynnä 100 forintin kolikkoja. Hän kysyi minulta jotain unkariksi, sanoin etten ymmärrä ja hän alkoi kirota jonka jälkeen huusi FORINT FORINT ravistaen kolikoita käsissään, siirryin jälleen pois, laitoin kameran laukkuuni ja jatkoin matkaa syvemmälle aseman laitureille.

En tunnistanut paikannimistä kuin Zürichin, Bukarestin ja Moskovan mutta ainakin yhdestä pulppusi ulos intialaisen näköisiä ihmisiä joka herätti eksoottisen kaukokaipuuni, seuraavalla raiteella junan kyljessä oli venäläisiä kirjaimia, joku lapioi univormussaan hiiliä vaunun pesään ja piipusta nousi savu, herra Konduktööri vihelsi monta kertaa pilliinsä ja juna lähti kohti itää.

*

Jälleen kerran minulta tultiin kerjäämään rahaa jolloin sain tarpeekseni idän ihmeistä ja kävin ostamassa kaksi singlelippua julkisiin kulkuneuvoihin. Hyppäsin seiskaan ja jäin ennen Tonavaa pois. Illan hämärtyessä näpsin muutaman kuvan jäisestä tonavasta ennen ravintolaan menoa jossa tutustuin tarkemmin termiin tortellini ja suklaakakkukin oli ns. helvetin maukasta.

*